Pyhäpäivä, arkipyhä vai liputuspäivä? Sanasto

Suomalaisessa kalenterissa liikkuu viisi eri termiä, joita käytetään usein toistensa synonyymeina – vaikka ne tarkoittavat eri asioita. Tähän on koottu niiden merkitykset sekä se, miten liikkuvat pyhäpäivät lasketaan.

Termit

Pyhäpäivä

Laissa määritelty virallinen vapaapäivä. Suomessa näitä on 13. Kaikki sunnuntait ovat myös pyhäpäiviä, mutta arkikielessä sanalla tarkoitetaan yleensä nimenomaan noita 13:a nimettyä juhlapyhää.

Juhlapyhä

Pyhäpäivän arkikielinen synonyymi. Viittaa nimettyyn juhlaan – jouluun, pääsiäiseen, juhannukseen – erotuksena tavallisesta sunnuntaista.

Arkipyhä

Pyhäpäivä, joka osuu maanantain ja perjantain väliselle päivälle. Tämä on työntekijän kannalta merkittävin luokka: arkipyhä on useimmiten palkallinen vapaapäivä, kun taas viikonlopulle osuva pyhäpäivä ei tuo lisävapaata. Huomaa, että jouluaatto ja juhannusaatto eivät ole arkipyhiä, koska ne eivät ole virallisia pyhäpäiviä.

Arkivapaa

Se osa pyhäpäivistä, joka kyseisenä vuonna todella tuottaa ylimääräisen vapaapäivän. Luku vaihtelee vuosittain: kun pyhä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se "hukkuu" viikonloppuun.

Liputuspäivä

Päivä, jona Suomen lippu nostetaan salkoon. Osa liputuspäivistä on virallisia (mm. itsenäisyyspäivä), osa vakiintuneita. Liputuspäivä ei ole sama asia kuin vapaapäivä – useimmat liputuspäivät ovat tavallisia työpäiviä.

Aatto (jouluaatto, juhannusaatto)

Ei virallinen pyhäpäivä, mutta käytännössä vapaa lähes kaikilla aloilla työehtosopimusten nojalla. Tämän sivuston kalentereissa aatot on merkitty omalla värillään juuri tästä syystä.

Miten liikkuvat pyhäpäivät lasketaan?

Suurin osa Suomen pyhäpäivistä on kiinteällä päivämäärällä: uudenvuodenpäivä 1.1., loppiainen 6.1., vappu 1.5., itsenäisyyspäivä 6.12. sekä joulun pyhät 24.–26.12. Loput määräytyvät laskennallisesti.

Pääsiäisestä johdetut pyhät

Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeen, ja se lasketaan gregoriaanisella computus-algoritmilla. Kun pääsiäispäivä on tiedossa, muut seuraavat siitä kiinteällä välillä:

Lauantaisäntöiset pyhät

Kaksi pyhää määräytyy suoraan viikonpäivän mukaan: juhannuspäivä on 20.–26. kesäkuun välinen lauantai ja pyhäinpäivä 31. lokakuuta – 6. marraskuuta välinen lauantai. Juhannusaatto on juhannuspäivää edeltävä perjantai. Tämän vuoksi juhannus ja pyhäinpäivä eivät koskaan tuota arkivapaata.

Tämän sivuston kaikki päivämäärät lasketaan näillä säännöillä yhdestä tietolähteestä ja verrataan almanakkatoimiston vahvistamiin arvoihin ennen julkaisua.

Arkivapaat vuosittain

Kuinka moni 13 pyhäpäivästä osuu arkipäivälle ja tuottaa todellisen vapaapäivän:

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on pyhäpäivällä ja arkipyhällä?

Pyhäpäivä on mikä tahansa virallinen pyhäpäivä riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu. Arkipyhä on pyhäpäivä, joka osuu maanantain ja perjantain väliselle arkipäivälle. Sunnuntaille osuva pyhäpäivä ei siis ole arkipyhä eikä tuo ylimääräistä vapaapäivää.

Onko jouluaatto virallinen pyhäpäivä?

Ei ole. Jouluaatto ja juhannusaatto eivät ole virallisia pyhäpäiviä, mutta ne ovat useimmilla aloilla työehtosopimuksen perusteella vapaita. Juhannusaatto on lisäksi vakiintunut liputuspäivä.

Montako virallista pyhäpäivää Suomessa on?

Virallisia pyhäpäiviä on 13. Niiden lisäksi jouluaatto ja juhannusaatto ovat käytännössä vapaapäiviä, vaikka eivät virallisia pyhäpäiviä olekaan. Kuinka moni niistä on arkipyhä vaihtelee vuosittain sen mukaan, mille viikonpäiville ne osuvat.

Miten liikkuvat pyhäpäivät määräytyvät?

Ne lasketaan pääsiäisestä: pitkäperjantai on kaksi päivää ennen pääsiäispäivää, helatorstai 39 ja helluntaipäivä 49 päivää sen jälkeen. Juhannuspäivä on 20.–26. kesäkuun välinen lauantai ja pyhäinpäivä 31.10.–6.11. välinen lauantai.