Helluntaipäivä - Suomen Kevätjuhla

Helluntaipäivä on yksi Suomen tärkeimmistä kirkollisista juhlapäivistä. Tämä kristillinen juhla vietetään aina seitsemän viikon eli 50 päivän kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Juhla muistuttaa Pyhän Hengen vuodattamisesta ja kristillisen kirkon perustamisesta. Suomessa helluntaipäivä on virallinen pyhäpäivä, joka merkitään almanakkoihin punaisella ja antaa työntekijöille vapaapäivän.

Helluntain Nimi ja Alkuperä

Sana "helluntai" on tullut suomen kieleen muinaisruotsin sanoista "hælgho dagher", joka tarkoittaa pyhiä päiviä. Ruotsissa sana muotoutui muotoon "helig dag" eli pyhä päivä. Tämä nimitys kuvaa helluntain asemaa kristillisessä perinteessä. Monissa muissa kielissä helluntain nimi pohjautuu kreikan viidettäkymmenettä tarkoittavaan sanaan "pentekoste". Tämä viittaa siihen, että helluntaita vietetään 50. päivänä pääsiäisestä laskettuna.

Yhteys Juutalaiseen Perinteeseen

Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan. Tätä juhlaa vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen. Šavuot oli alun perin sadonkorjuujuhla, jossa kiitettiin Jumalaa viljan kypsymisestä. Myöhemmin siitä tuli myös Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhla, jolloin Mooses sai kymmenen käskyä Siinain vuorella ja teki liiton Jumalan kanssa. Uudessa testamentissa tästä juutalaisesta juhlasta käytetään nimitystä helluntai. Kristillinen helluntai sai uuden merkityksen Pyhän Hengen vuodattamisen myötä.

Ensimmäinen Kristillinen Helluntai

Ensimmäisestä kristillisestä helluntaista kerrotaan Raamatussa Apostolien tekojen toisessa luvussa. Tämä tapahtuma oli käänteentekevä hetki kristillisen kirkon historiassa.

Pyhän Hengen Vuodattaminen

Kun Jeesus oli noussut taivaaseen, mitä muistellaan helatorstaina, opetuslapset kokoontuivat Jerusalemiin. Siellä he kokivat todellisen ihmeen, josta Raamattu kertoo seuraavasti:

"Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi."

Yhtäkkiä opetuslapset tunsivat tuulenpuuskan, jonka jälkeen Pyhä Henki ilmestyi heidän päälleen tulenlieskoina. Apostolit saivat tehtäväkseen levittää evankeliumia, ja he osasivat yhtäkkiä puhua vierailla kielillä.

Apostoleiden Saarna

Samassa Apostolien tekojen luvussa kerrotaan, että Jerusalemiin oli tuolloin saapunut suuri joukko juutalaisia pyhiinvaeltajia eri maista. He hämmästelivät sitä, kuinka oppimattomat galilealaiset saattoivat puhua heidän kaikkien kotimaidensa kieliä. Jotkut epäilivät apostolien olleen juovuksissa. Pietari kumosi tämän väitteen pitämällä saarnan, jossa hän selitti erään Joelin kirjassa olleen profetian toteutuneen. Tämä kielillä puhumisen ihme mahdollisti kristillisen sanoman viemisen kaikkialle maailmaan. Tämän ansiosta helluntaita pidetään kristillisen kirkon perustamisen päivänä ja kirkon syntymäpäivänä. Apostolit saivat ehkä parhaan syntymäpäivälahjan ikinä.

Helluntain Ajankohta

Helluntaipäivä on aina sunnuntaina. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta ja viimeistään 13. kesäkuuta. Aikaisin helluntai osui viimeksi vuonna 1818, ja seuraavan kerran se osuu näin aikaisin vasta vuonna 2285. Myöhäinen helluntai oli vuonna 1943 ja on seuraavan kerran vuonna 2038.

Helluntaijakso

Helluntai aloittaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson, joka jatkuu kirkkovuoden loppuun asti. Tämä ajanjakso kestää aina ensimmäiseen adventtiin saakka, jolloin alkaa uusi kirkkovuosi. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Se päättää pääsiäisajan ja siirtyy kesän juhliin.

Helluntain Symbolit

Helluntain symboleina toimivat kyyhkynen ja liekki. Nämä symbolit ovat näkyvissä kirkoissa ja helluntaiajan jumalanpalveluksissa.

Kyyhkynen

Kyyhkystä on käytetty jo Jeesuksen kasteen kertomuksessa Pyhän Hengen vertauskuvana. Kun Jeesus kastettiin Jordanissa, Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa hänen päälleen. Kyyhkynen edustaa rauhaa, puhtautta ja Jumalan läsnäoloa. Se on yksi vanhimmista kristillisistä symboleista.

Liekki

Liekki kuvastaa hengen paloa sydämessä. Se muistuttaa ensimmäisestä helluntaista, jolloin Pyhä Henki ilmestyi tulenlieskoina apostolien päälle. Tuli symboloi puhdistusta, valaistumista ja Jumalan voimaa. Se edustaa sitä sisäistä muutosta, jonka Pyhä Henki tuo ihmisen elämään.

Helluntain Historia Suomessa

Helluntaita on vietetty kristillisessä kirkossa jo 200-luvulta lähtien. Suomessa helluntaipäivän vietto on muuttunut vuosisatojen aikana, ja sen asemaa on siirrelty useita kertoja.

Helluntai Nelipäiväisenä Juhlana

Helluntai oli aiemmin Suomessa nelipäiväinen pyhä. Vuonna 1774 Ruotsissa ja sen mukana Suomessa poistettiin kalenterista yli puolet arkipyhistä, minkä yhteydessä kolmas ja neljäs helluntaipäivä muutettiin arkipäiviksi. Vuoden 1772 pyhäpäiväuudistuksen yhteydessä tehtiin laajoja muutoksia kirkollisiin juhlapäiviin. Muutokset koskivat myös muita juhlia, kuten kynttilänpäivää, joka siirrettiin kiinteältä paikalta sunnuntaille.

Kaksipäiväinen Helluntai

Vuoteen 1972 helluntaipyhiä olivat sunnuntai ja maanantai. Toinen helluntaipäivä eli helluntaimaanantai oli yleinen vapaapäivä, ja monet suomalaiset muistavat tämän perinteen lämmöllä. Helluntaimaanantai oli vapaapäivä myös monissa muissa maissa, mukaan lukien Andorra, Itävalta, Belgia, Benin, Kypros, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Romania, Senegal, Sveitsi, Togo ja Ukraina.

Työmarkkinapoliittiset Muutokset

Vuonna 1973 työmarkkinapoliittisista syistä viikolle sijoittuvat pyhäpäivät haluttiin siirtää lauantaihin. Siirryttäessä viisipäiväiseen työviikkoon muutettiin kirkollisten juhlapäivien sijoitusta vuosisataisilta paikoiltaan. Toinen helluntaipäivä siirrettiin maanantaista lauantaihin, ja sitä alettiin kutsua helluntain valmistuspäiväksi. Samalla myös loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaihin. Loppiainen, jonka paikka on 6. tammikuuta, siirtyi lauantaille, joka oli joko 6. tammikuuta tai sitä seuraava lauantai. Helatorstai siirrettiin lauantaille kaksi viikkoa ennen helluntaita, ja se sai nimen Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

Paluu Kirkollisille Paikoille

Kirkollisten juhlapyhien siirtoa työmarkkinapoliittisista syistä kritisoitiin jo 1970-luvulla. Suomalaiset siirrot poikkesivat kansainvälisistä käytännöistä ja aiheuttivat tyytymättömyyttä kirkon piirissä. Kirkolliskokous esitti vuonna 1982, että pyhät palautetaan oikeille kirkollisille paikoilleen. Samalla esitettiin, että helluntain valmistuspäivästä luovutaan ja helluntaista tehdään yksipäiväinen juhla. Vuonna 1992 Suomessa loppiainen ja helatorstai palautettiin entisille päivämäärilleen ja helluntain valmistuspäivä lakkautettiin. Vuodesta 1992 helluntaita on vietetty yksipäiväisenä juhlana.

Muiden Maiden Muutokset

Ruotsissa helluntaimaanantai (Annandag Pingst) korvattiin Ruotsin kansallispäivällä 6. kesäkuuta hallituksen päätöksellä 15. joulukuuta 2004. Vuodesta 2005 lähtien toinen helluntaipäivä poistui Ruotsista. Irlannissa helluntaimaanantai oli yleinen vapaapäivä vuoteen 1973 saakka, jolloin se korvattiin kesäkuun ensimmäisenä maanantaina vietettävällä Early Summer Holidaylla. Italiassa ja Maltalla helluntaimaanantai ei ole enää yleinen vapaapäivä. Ruotsalainen ja suomalainen arkipyhien poistelu ja siirtely on ainutlaatuista maailmassa. Perusteena siirroille on useimmissa tapauksissa ollut halu mahduttaa vuoden varteen mahdollisimman paljon normaalimittaisia, yhtenäisiä työviikkoja.

Helluntai Kirkollisena Juhlapäivänä

Suomessa kirkolliset juhlapäivät on lueteltu kirkkolain 4. luvun 3 §:ssä. Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Juhlapäivien Määräytyminen

Kirkkolain mukaan juhlapäivien aika määräytyy niin kuin läntisessä kristikunnassa vanhastaan on ollut tapana. Pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, pitkäperjantai aina perjantaina, ja pääsiäismaanantai aina maanantaina. Helatorstai on aina torstaina. Juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19 päivää seuraavana lauantaina ja pyhäinpäivää lokakuun 30 päivää seuraavana lauantaina.

Helluntain Jumalanpalvelukset

Helluntaipäivänä kirkoissa järjestetään juhlajumalanpalveluksia. Näissä tilaisuuksissa korostuvat Pyhän Hengen teemaa käsittelevät saarnат ja laulut. Kirkoissa näkyvät helluntain symbolit: kyyhkynen ja liekki. Alttarit ja seurakuntatilat saatetaan koristella näillä symboleilla juhlan kunniaksi.

Kansanperinteet ja Helluntaisanonnat

Helluntaihin on liittynyt Suomessa runsaasti kansanperinnettä. Nämä perinteet yhdistävät kristillistä uskoa ja vanhoja suomalaisia tapoja.

Helavalkeat ja Helkajuhlat

Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Nämä valkeat olivat osa kevään juhlinnan perinnettä. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä. Vuonna 2017 Ritvalan helkajuhla valittiin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tunnetuinta helkajuhlaa vietetään helluntaipäivänä Ritvalan kylässä nykyisen Valkeakosken alueella.

Helluntaisauna

Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. Vanha sananlasku sanoo: "Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan." Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna. Sitä kutsuttiin lemmensaunaksi eli neidiskylvyiksi. Saunomiseen liittyi toiveita rakkauden ja avioliiton löytämisestä.

Heilan Hakeminen

Moni tuntee vanhan sannonnan "Jos ei heilaa helluntaina, niin juhannuksena jono", mutta harva tietää sen taustat. Sanonnan perinne juontaa juurensa 1800-luvun talonpoikaiskulttuurista. Tuolloin talojen nuoret ihmiset piioista tyttäriin muuttivat kevään tullen aittoihin asumaan. Muutto aittoihin tapahtui yleensä viimeistään helluntaihin mennessä. Tässä vaiheessa päästiin elämään vähän vapaammin ilman talon emännän tai isännän valvovaa katsetta, joten heilan eli oman kullan etsiminen alkoi. Helluntai oli aikoinaan näkyvä piikki kumppaneiden etsintätilastoissa. Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: "en joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille." Voitiin myös kehaista: "heilani on kuin helluntai."

Pohjois-Karjalassa on liikkunut sanonta: "kun on heila helluntaina, niin on heila koko vuoden." Nykyään suomalaiset ovat muuttaneet sanonnat esimerkiksi muotoon: jos ei heilaa helluntaina, niin juhannuksena jono.

Sääennustukset

Helluntaihin liittyi myös säätä ennustavia sananlaskuja. Suomalaiset ovat pyrkineet ennustamaan kesän säätä helluntain perusteella. Sananlaskuja olivat muun muassa: "millainen on helluntain lauantai, sellainen koko kesä", "jos helluntaina sataa, sataa joka sunnuntai juhannukseen saakka" sekä "jok'ei helota helluntaina, ei helota koko kesänä."

Etelä-Suomessa odotettiin paarmojen ja kärpästen paluuta eläinten ja ihmisten riesaksi. Toinen sanonta kuului: "Kun ois kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai."

Vanha Suomalainen Uskonto

Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan toukokuun 25. päivän tienoilla. Nämä juhlat olivat alkujaan viljelyyn ja sadonkorjuuseen liittyviä. Kun kristinusko tuli Suomeen, monet vanhat perinteet yhdistyivät kristillisiin juhliin.

Helluntai Nykyajan Suomessa

Helluntaipäivä on Suomessa edelleen tärkeä kirkollinen juhla ja virallinen pyhäpäivä. Se merkitään almanakkoihin punaisella ja on yleinen vapaapäivä.

Vapaapäivä

Helluntai on virallinen pyhäpäivä Suomessa. Kuten muutkin pyhäpäivät, se on yleinen vapaapäivä, jolloin suurin osa yrityksistä ja toimistoista on suljettuina. Kaupat ja monet palvelut noudattavat sunnuntain aukioloaikoja. Julkinen liikenne saattaa kulkea sunnuntaiaikatauluilla.

Kirkonkellojen Soitto

Helluntaipäivänä kirkonkellot soivat kutsuen ihmisiä jumalanpalveluksiin. Keväisessä maisemassa kirkonkellojen ääni kuuluttaa kevätkesän suuren juhlan kirkasta juhlasanomaa. Vanha raikas sanonta kuului: "Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Tämä sanonta kuvaa helluntain asemaa kevään ja kesän rajalla.

Helluntailainen Liike

Helluntaista on saanut nimensä kristillinen liike, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan. Tämä liike syntyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa.

Liikkeen Synty

Liikkeen alku juontaa vuodesta 1906, jolloin metodistiseurakunnan kirkossa Azusa Streetillä Los Angelesissa koettiin voimallisesti Pyhän Hengen läsnäolo. Saarnaaja William James Seymour käynnisti tämän herätysliikkeen.

Ihmiset niin sanotusti täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua kielillä, kuten apostolit ensimmäisenä helluntaina. Kirkkoon alkoi saapua ihmisiä kaikkialta maailmasta, ja näin helluntaiherätys levisi eri puolille maailmaa.

Helluntaikirkon Laajuus

Helluntaikirkolla on 400–525 miljoonaa jäsentä maailmanlaajuisesti. Se on yksi nopeimmin kasvavista kristillisistä liikkeistä. Suomessa on noin 265 helluntaiseurakuntaa, joilla on noin 50 000 jäsentä. Suomen helluntaikirkkoon, joka perustettiin vuonna 2002, kuuluu 84 seurakuntaa.

Helluntain Merkitys Tänään

Helluntaipäivä muistuttaa kristittyjä Pyhän Hengen vaikutuksesta elämässä. Se korostaa sitä, että kristillinen usko ei ole vain historia vaan elävä todellisuus.

Hengelliset Lahjat

Helluntai muistuttaa hengellisistä lahjoista, joita Pyhä Henki antaa uskoville. Näitä lahjoja ovat muun muassa rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys ja itsehillintä. Ensimmäisenä helluntaina apostolit saivat kyvyn puhua eri kielillä. Tämä oli tarpeellista, jotta evankeliumi voitiin viedä eri kansoille.

Kirkon Yhtenäisyys

Helluntai korostaa kirkon yhtenäisyyttä. Pyhä Henki yhdistää eri maissa, kulttuureissa ja kielissä elävät kristityt yhdeksi perheeksi. Tämä ajatus on tärkeä nykymaailmassa, jossa erilaisuus ja erimielisyydet usein jakavat ihmisiä. Helluntai muistuttaa siitä, että Jumalan Henki voi ylittää kaikki rajat.

Helluntain Vietto Kotona

Monet suomalaiset viettävät helluntaipäivää kotona perheen kanssa. Juhla tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja yhdessäoloon.

Kevätretket

Helluntai osuu yleensä touko-kesäkuun vaihteeseen, jolloin luonto on keväisimmillään. Monet käyttävät helluntaiviikonloppua retkeilyyn ja ulkoiluun. Koivujen lehdet ovat tulleet esiin, ja metsät ovat täynnä elämää. Helluntai on hyvä aika nauttia keväästä ja suomalaisesta luonnosta.

Mökkikaudenm Aloitus

Osalle suomalaisista helluntai on mökkikauden aloitus. Mökille lähdetään siivoamaan ja valmistautumaan kesään. Helluntaiviikonloppu antaa mahdollisuuden viettää aikaa kesäpaikassa ja nauttia keväisestä luonnosta ennen juhannusta.

Helluntai ja Muut Kevätjuhlat

Helluntai on osa kristillisten kevätjuhlien ketjua, joka alkaa pääsiäisestä. Nämä juhlat muodostavat kirkkoon merkityksellisen juhlakauden.

Pääsiäinen

Pääsiäinen on kristillisen kirkon tärkein juhla. Se muistuttaa Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Pääsiäinen määrää myös helluntain ajankohdan. Helluntai on aina seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen.

Helatorstai

Helatorstai on kymmenen päivää ennen helluntaita. Se muistuttaa Jeesuksen taivaaseen astumisesta. Helatorstaina Jeesus erosi oppilaistaan ja lupasi lähettää Pyhän Hengen. Tämä lupaus toteutui helluntaina.

Juhannukseen

Helluntain jälkeen seuraava suuri juhla on juhannus. Juhannus on sekä kristillinen että kansallinen juhla, joka yhdistää uskonnollisia ja maallisia perinteitä. Helluntai toimii ikään kuin siltana pääsiäisajan ja kesän juhlien välillä. Se päättää kevään kirkolliset juhlat ja avaa tien kesään.

Kritiikki ja Keskustelu

Helluntain asemasta on käyty keskustelua Suomessa. Monet ovat esittäneet, että toinen helluntaipäivä tulisi palauttaa.

Toisen Helluntaipäivän Palautus

Jotkut pitävät vahinkona sitä, että helluntai menetti toisen pyhäpäivänsä. Helluntaimaanantai ei palannut, vaikka muut juhlapäivät palautettiin oikeille kirkollisille paikoilleen. Kevätkesän suuri juhla, jolla oli vuosisatoja sijansa suomalaistenkin elämässä, paljolti katosi käytännön elämässä ja kansan tietoisuudessa. Tätä pidetään vahinkona, joka tulisi korjata.

Kansainväliset Vertailut

Monissa Euroopan maissa helluntaimaanantai on edelleen yleinen vapaapäivä. Suomi ja Ruotsi ovat poikkeuksia tässä suhteessa. Kriitikot väittävät, että suomalainen helluntain muuttaminen yksipäiväiseksi juhlaksi oli virhe. He toivovat, että kahden pyhäpäivän helluntai palaisi takaisin.

Helluntai ja Työelämä

Helluntaipäivä vaikuttaa suomalaisten työelämään. Se on virallinen pyhäpäivä, joka antaa vapaata suurimmalle osalle työntekijöistä.

Vapaapäivän Merkitys

Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä. Pääsääntöisesti pyhäpäivä on ollut työelämässä yleinen vapaapäivä. 2000-luvulla sunnuntain merkitys pyhä- ja vapaapäivänä on muuttunut. Hoiva-alalla pyhätöitä on tehty aina ja nykyään kaupalliset palvelut toimivat vuoden jokaisena päivänä.

Palkallinen Vapaapäivä

Joillain aloilla helluntaipäivä saattaa olla palkallinen vapaapäivä työehtosopimuksesta riippuen. Tämä vaihtelee toimialoittain ja työsopimusten mukaan. Lainsäädännössä rinnastetaan kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä ja vappu samanarvoisiksi, ja sen takia ne ovat kaikki yleisiä vapaapäiviä.

Lähteet

1. Helluntai – Wikipedia, maaliskuu 2, 2005, https://fi.wikipedia.org/wiki/Helluntai
2. Helluntai 8.6. - Päivyri.fi, helmikuu 5, 2025, https://info.paivyri.fi/juhlapyha/helluntai/
3. Mikä helluntai on? Miksi se on kirkon syntymäpäivä? - Historianet.fi, helmikuu 26, 2025, https://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/mika-helluntai-on-miksi-se-on-kirkon-syntymapaiva
4. Pyhäpäivä – Wikipedia, lokakuu 3, 2006, https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäpäivä
5. Helluntaipäivä 2020 - Pyhäpäivät.fi, https://xn--pyhpivt-7wabc.fi/
6. Fakta: Helluntain paikkaa siirrelty usein - Kaleva, joulukuu 5, 2009, https://www.kaleva.fi/fakta-helluntain-paikkaa-siirrelty-usein/1974568
7. Suomen juhlapäivät – Wikipedia, tammikuu 22, 2006, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_juhlapäivät
8. Helluntai ansaitsee vanhan asemansa - Keskisuomalainen, syyskuu 24, 2011, https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2833836
9. Juhlapäivät ja liputus - Yliopiston almanakkatoimisto, https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/24-suomi/juhlapäivät-ja-liputus.feed
10. Helluntai on aina sunnuntai - Rakentaja, toukokuu 7, 2008, https://rakentaja.fi/artikkelit/helluntai-päättää-pääsiäisen

Aiheeseen Liittyvät Pyhäpäivät

Lue lisää muista Suomen pyhäpäivistä:

• Helatorstai - Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, joka juhlitaan 40 päivää pääsiäisen jälkeen
• Pitkäperjantai - Pääsiäistä edeltävä surujuhla ja virallinen pyhäpäivä
• Juhannus - Kesän suurin juhla ja virallinen pyhäpäivä