Joulu Suomessa – Jouluaatto, Joulupäivä ja Tapaninpäivä

Joulu Suomessa - jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä, virallisia pyhäpäiviä

Joulu on suomalaisen vuoden tärkein ja rakkain juhlakokonaisuus. Jouluaatto 24. joulukuuta, joulupäivä 25. joulukuuta ja tapaninpäivä 26. joulukuuta muodostavat yhdessä kolmen päivän juhlan, joka kokoaa perheet yhteen valon, ruoan ja perinteiden ympärille pimeimpänä vuodenaikana. Suomalainen joulu on ainutlaatuinen sekoitus kristillistä perinnettä, esikristillisiä keskitalven juhlia ja moderneja tapoja, joita vaalitaan sukupolvesta toiseen.

Joulun kolme päivää

Suomessa joulua vietetään käytännössä kolmena peräkkäisenä päivänä. Jouluaatto on juhlan tunteellinen huippukohta, jolloin perheet kokoontuvat, koristellaan joulukuusi, käydään saunassa ja odotetaan joulupukin saapumista. Joulupäivä on rauhallisempi, pyhä perhepäivä, jota vietetään usein kotona levossa. Tapaninpäivä puolestaan on perinteisesti sosiaalisempi päivä, jolloin vieraillaan sukulaisten ja ystävien luona.

Virallinen asema

Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat molemmat virallisia pyhäpäiviä ja yleisiä liputuspäiviä Suomessa. Jouluaatto sen sijaan ei ole laissa määritelty viralliseksi pyhäksi, mutta käytännössä lähes koko Suomi pysähtyy jouluaatoksi – kaupat sulkevat ovensa iltapäivällä, julkinen liikenne ajaa supistetulla aikataululla, ja useimmat työpaikat antavat jouluaaton vapaaksi tai lyhennetyksi työpäiväksi. Monissa työehtosopimuksissa jouluaatto on erikseen sovittu palkalliseksi vapaapäiväksi.

Joulun historia

Joulun juuret ulottuvat esikristilliseen aikaan, jolloin pohjoisilla kansoilla oli tapana juhlia talvipäivänseisausta – vuoden pimeimmän ajan kääntymistä kohti valoa. Skandinaavinen "jul"-juhla liittyi alun perin auringon paluun ja valon voiton juhlimiseen. Kristinuskon levittyä Eurooppaan Jeesuksen syntymän juhla ajoitettiin samaan aikaan talvipäivänseisauksen kanssa, osittain siksi että se helpotti kristinuskon omaksumista kansojen keskuudessa, joilla oli jo ennestään vahva keskitalven juhlaperinne.

Suomen sana "joulu" on peräisin juuri tuosta skandinaavisesta "jul"-sanasta, ei latinan Natale- tai Christmas-juuresta kuten monissa muissa kielissä. Tämä kertoo siitä, miten syvälle esikristillinen keskitalven juhla on juurtunut suomalaiseen jouluperinteeseen kristillisen sisällön rinnalla.

Jouluaaton perinteet

Joulukuusi ja koristelu

Joulukuusen tuominen sisään ja koristelu on yksi joulun keskeisimmistä perinteistä. Tapa yleistyi Suomessa 1800-luvulla saksalaisen vaikutuksen myötä, ja aluksi se oli ylhäisön tapa, joka levisi vähitellen koko kansan pariin 1900-luvun alkuun mennessä. Kuusi koristellaan tähdillä, valoilla, palloilla ja usein myös itse askarelluilla koristeilla. Monissa kodeissa kuusen alle kertyvät joululahjat, jotka avataan jouluaaton iltana.

Joulusauna

Joulusauna on suomalaisille lähes yhtä tärkeä perinne kuin jouluruoka. Perinteen mukaan jouluaaton saunominen tapahtuu iltapäivällä ennen juhla-aterian aloittamista, ja sen uskottiin puhdistavan sekä kehon että mielen tulevaa pyhää aikaa varten. Vanhan kansanuskon mukaan saunassa vieraili jouluaattona myös saunatonttu, jota tuli kunnioittaa eikä häiritä. Monet perheet noudattavat edelleen tarkkaa järjestystä, jossa ensin saunovat lapset, sitten aikuiset – rauhallinen hetki ennen illan juhlallisuuksia.

Joulupukki

Suomalainen joulupukki eroaa kansainvälisestä Santa Clausista siinä, että hän saapuu henkilökohtaisesti kotiovelle jouluaaton iltana kysyen "onko täällä kilttejä lapsia?" ja jakaen lahjat suoraan lasten käsiin. Perinne juontaa juurensa vanhasta nuuttipukki- ja joulupukki-hahmosta, joka alun perin oli pelottavampi, aikuisten kilteiksi pukeutunut hahmo. Vasta 1900-luvulla joulupukista tuli nykyisenkaltainen lempeä, punatakkinen ja valkopartainen lahjojenjakaja. Suomi markkinoi itseään myös kansainvälisesti "joulupukin kotimaana", ja Korvatunturi Lapissa on vakiintunut joulupukin viralliseksi kotipaikaksi suomalaisessa mielikuvituksessa.

Jouluruoka

Jouluateria on vuoden juhlavin ja perinteisin ruokapöytä. Keskiössä on jouluinen kinkku, joka valmistetaan uunissa hitaasti ja tarjoillaan usein sinapin ja rieskan kera. Kinkun rinnalla pöydästä löytyvät perinteiset laatikot: porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja perunalaatikko, jotka kaikki valmistetaan hitaasti uunissa muhennettuina. Rosolli – punajuuri-, peruna- ja porkkanasalaatti hapankaalin ja omenan kera – on niin ikään joulupöydän klassikko.

Kalaruoista suosituimpia ovat graavilohi ja erilaiset silliruoat, jotka periytyvät vanhasta pohjoismaisesta perinteestä. Jouluinen glögi, mausteinen ja usein lämmin marja- tai viinijuoma, kuuluu joulun juomaperinteisiin yhdessä piparkakkujen kanssa. Jälkiruokana nautitaan usein riisipuuroa, johon on piilotettu yksi manteli – sen löytäjälle luvataan perinteen mukaan onnea tulevalle vuodelle.

Joulupäivän vietto

Joulupäivä on aatosta poiketen rauhallinen ja pyhä päivä. Monissa perheissä joulupäivän aamuun kuuluu jumalanpalveluksessa käynti – perinteinen joulukirkko aamuvarhaisella houkuttelee edelleen paljon kävijöitä, vaikka aikaisin herääminen pimeään aamuun onkin monelle haaste. Kirkoissa lauletaan joululauluja ja luetaan joulun evankeliumi. Kotona joulupäivä kuluu usein syöden jäljelle jääneitä jouluruokia, leväten ja viettäen aikaa perheen kanssa ilman suurempia suunnitelmia.

Tapaninpäivän vietto

Tapaninpäivä on nimetty pyhän Tapanin, kristikunnan ensimmäisen marttyyrin, mukaan. Suomessa tapaninpäivä on perinteisesti ollut sosiaalisempi joulun päivistä: silloin vieraillaan sukulaisten ja ystävien luona, käydään kylässä ja jatketaan joulun viettoa laajemmalla piirillä. Vanhan maalaisperinteen mukaan tapaninpäivänä tehtiin myös "tapaninajoja" eli hevosilla ajeltiin kilpaa lumisilla teillä – perinne, josta muistona elää yhä ilmaisu "tapaninajo" nopeasta ajamisesta. Monin paikoin järjestetään tapaninpäivänä konsertteja ja kirkollisia tilaisuuksia, ja monet urheiluseurat pitävät perinteisiä tapaninpäivän otteluita.

Joululoma ja matkailu

Joulu ajoittuu Suomessa pitkälle joululomalle, joka useimmilla kouluilla kestää jouluaatosta loppiaiseen tai pidempäänkin. Tämä tekee joulusta suositun matkailuajan: moni suuntaa Lappiin nauttimaan lumesta ja revontulista, kun taas toiset matkustavat ulkomaille pakoon pimeää ja kylmää. Suuri osa suomalaisista viettää joulun kuitenkin kotona tai sukulaisten luona, ja mökkien joulunvietto on niin ikään suosittua niille, joilla on mahdollisuus viettää juhlapyhät maaseudulla.

Joulu eri puolilla Suomea

Joulun perusrunko on samanlainen koko maassa, mutta alueellisia eroja löytyy. Lapissa joulu yhdistyy vahvasti joulupukki-matkailuun, ja Rovaniemen Joulupukin Pajakylä houkuttelee vuosittain kansainvälisiä vierailijoita ympäri maailmaa. Länsirannikolla ja Pohjanmaalla korostuu perinteinen maalaisjoulu karjatiloineen ja vanhoine ruokaperinteineen. Kaupungeissa joulu näkyy jouluvaloina, jouluteattereina ja joulumarkkinoina, jotka avautuvat jo marraskuun lopulla.

Joulurauhan julistus

Yksi Suomen ainutlaatuisimmista joulu­perinteistä on Turun joulurauhan julistus, jota on vietetty keskeytyksettä jo 1300-luvulta lähtien. Jokaisena jouluaattona kello 12 Turun Vanhalta Suurtorilta julistetaan virallinen joulurauha, joka kehottaa kaikkia viettämään joulua rauhassa ja välttämään häiriköintiä. Tilaisuus televisioidaan valtakunnallisesti, ja se on monelle suomalaiselle joulun virallinen alkusoitto – samalla tavalla kuin itsenäisyyspäivän Linnan juhlat ovat joulukuun toinen suuri televisiotapahtuma.

Joulu nykypäivänä

Nykyaikana joulu yhdistää perinteet ja modernin elämän. Verkkokauppa on muuttanut joululahjojen hankintaa, ja jouluvalot syttyvät kaupunkeihin jo marraskuun lopulla. Silti ydin on säilynyt: perheen yhdessäolo, joulusauna, kuusen koristelu ja perinteinen ruokapöytä pysyvät suomalaisen joulun kulmakivinä sukupolvesta toiseen. Moni suomalainen pitää joulua vuoden tärkeimpänä juhlana juuri siksi, että se tarjoaa pysähtymisen hetken kiireisen arjen keskellä ja mahdollisuuden viettää aikaa läheisten kanssa vanhoja, tuttuja perinteitä noudattaen.

Aiheeseen Liittyvät Pyhäpäivät

Lue lisää muista Suomen pyhäpäivistä:

ScanVerify.com Trust Seal