Pääsiäinen Suomessa – Pääsiäispäivä ja Toinen Pääsiäispäivä

Pääsiäinen on kristikunnan tärkein juhla ja Suomen kevään merkittävin pyhäpäiväkokonaisuus. Pääsiäissunnuntai eli pääsiäispäivä juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta, ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä eli pääsiäismaanantai. Yhdessä pitkäperjantain kanssa nämä päivät muodostavat pitkän, nelipäiväisen pääsiäisviikonlopun, joka on monelle suomalaiselle vuoden ensimmäinen kunnollinen vapaajakso pimeän talven jälkeen.

Mikä on pääsiäinen

Pääsiäinen on kristillisen kirkkovuoden tärkein juhla, joka muistelee Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemista, kuolemaa ja ylösnousemusta. Pitkäperjantai muistelee ristiinnaulitsemista ja on kirkkovuoden ainoa surujuhla, kun taas pääsiäissunnuntai on iloinen ylösnousemuksen juhla. Sitä seuraava toinen pääsiäispäivä jatkaa juhlaa ja on Suomessa niin ikään virallinen vapaapäivä.

Milloin pääsiäistä vietetään

Pääsiäinen on liikkuva juhlapäivä, jonka ajankohta lasketaan kuunkierron perusteella. Pääsiäissunnuntai on aina ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen (20. tai 21. maaliskuuta) jälkeisen täydenkuun jälkeen. Tämän vuoksi pääsiäinen voi osua aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Laskutapa juontaa juurensa varhaiskirkon kiistoihin pääsiäisen oikeasta ajankohdasta, ja se vahvistettiin lopullisesti Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325.

Koska pääsiäinen määrää myös monien muiden liikkuvien pyhäpäivien ajankohdan, sen sijoittuminen kalenterissa vaikuttaa laajasti kevään pyhäpäiväkalenteriin. Helatorstai on aina 39 päivää ja helluntaipäivä 49 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen.

Virallinen asema

Sekä pääsiäispäivä että toinen pääsiäispäivä ovat Suomessa virallisia pyhäpäiviä ja yleisiä vapaapäiviä. Pitkäperjantai on niin ikään pyhäpäivä, joten pääsiäisviikonloppu tarjoaa suomalaisille peräti neljä päivää vapaata perjantaista maanantaihin. Monet yritykset ja koulut antavat lisäksi pääsiäisviikolle muuta lomaa, jolloin syntyy suosittu hiihtoloman kaltainen pääsiäisloma.

Pääsiäisen historia Suomessa

Pääsiäinen on saapunut Suomeen kristinuskon mukana keskiajalla. Ennen kristinuskoa kevään tulo ja luonnon herääminen olivat jo entuudestaan tärkeitä juhlan aiheita, ja kristillinen pääsiäinen sulautui osittain vanhoihin kevätjuhlan perinteisiin. Katolisella ajalla pääsiäistä edelsi pitkä paastonaika, ja itse juhlapäivät olivat vuoden suurin ilonaihe ankaran paaston jälkeen. Uskonpuhdistuksen jälkeen luterilaisessa Suomessa paaston merkitys väheni, mutta pääsiäinen säilyi kirkkovuoden keskeisimpänä juhlana.

Virpominen ja pääsiäisnoidat

Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu erottamattomasti virpominen. Perinteisesti pienet lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi – huivi päässä, posket punaiset ja mekko tai takki päällä – ja kiertävät naapurustossa virpoen koivunoksilla varustettuja "pajunkissoja" vastaan makeisia tai pientä rahaa. Virvonta on alun perin ollut siunaamisen ja onnentoivotuksen ele, joka liittyy palmusunnuntain palmunlehvätervehdyksiin, ja sitä on harjoitettu erityisesti Itä-Suomessa ja Karjalassa jo vuosisatoja.

Perinteinen virpomisloru kuuluu: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle." Vastineeksi virpojat saavat karkkia, munia tai kolikoita. 1980-luvulta lähtien virpominen on levinnyt koko Suomeen ja yhdistynyt osittain länsimaiseen halloween-perinteeseen, jolloin lapset kiertävät ovelta ovelle pyytäen makeisia.

Uskomukset pääsiäisnoidista

Vanhan kansanuskon mukaan pitkäperjantain ja pääsiäislauantain välisenä aikana Jumalan suojeleva vaikutus oli heikoimmillaan, ja silloin pääsiäisnoidat eli "trullit" pääsivät lentämään taivaalla luudilla Blåkullaan pitämään pahoja menojaan. Tämän uskomuksen vuoksi pääsiäislauantaina sytytettiin pääsiäiskokkoja ja ammuttiin pauketta pelottamaan noidat pois. Perinne elää yhä esimerkiksi Pohjanmaalla, jossa pääsiäiskokkoja poltetaan edelleen.

Pääsiäismunat ja pääsiäisrasiat

Pääsiäismuna on kansainvälinen pääsiäisen symboli, joka kuvaa uutta elämää ja ylösnousemusta. Suomessa muita maalataan ja koristellaan, ja lapset saavat usein suklaamunia ja pääsiäisrasioita täynnä pieniä makeisia. Kotien ikkunalaudoille ja pöydille asetetaan pääsiäiskoristeita: höyheniä, tekokananmunia ja keltaisia tislejä muistuttavia untuvaisia koristeita. Rairuoho eli pääsiäisohra kylvetään usein jo ennen palmusunnuntaita, jotta se ehtii kasvaa vihreäksi pääsiäispöydän koristeeksi.

Pääsiäisen ruokaperinteet

Pääsiäispöytä on täynnä perinteikkäitä makuja. Mämmi on ehkä tunnetuin pääsiäisherkku – tumma, imelä ruismaltaista valmistettu puuro, jota tarjoillaan kylmänä sokerin ja kerman kanssa. Mämmin juuret ulottuvat keskiajalle, ja se liittyy alun perin paastonajan ruokavalioon. Pasha eli pääsiäisjuusto on toinen suosittu jälkiruoka, joka on peräisin ortodoksisesta perinteestä: rahkasta, kermasta ja kuivatuista hedelmistä valmistettu makea seos tarjoillaan usein pyramidin muotoisena.

Pääkin ruokana suositaan lammasta, joka symboloi uhrikaritsaa ja Kristusta. Monissa perheissä valmistetaan myös lohta tai muuta kalaa. Munat ovat keskeisessä roolissa niin munakokkelissa kuin leivonnaisissa. Karitsanpaisti, uudet perunat ja tuoreet vihannekset tuovat kevään maut pöytään pitkän talven jälkeen.

Kirkollinen vietto

Pääsiäisyön messu eli pääsiäisvigilia on kirkkovuoden juhlallisin jumalanpalvelus. Se alkaa usein pimeässä kirkossa, jossa sytytetään pääsiäiskynttilä symboloimaan valon voittoa pimeydestä. Pääsiäissunnuntain aamun jumalanpalveluksissa lauletaan iloisia ylösnousemusvirsiä, ja kirkot koristellaan valkoisin ja kultaisin värein – vastakohtana pitkäperjantain mustalle surupuvulle. Monissa seurakunnissa järjestetään myös pääsiäisaamun kirkkokonsertteja ja perhemessuja.

Pääsiäisloma ja matkailu

Pääsiäinen ajoittuu usein samaan aikaan koulujen hiihtoloman kanssa tai heti sen jälkeen, mikä tekee siitä suositun matkailuajankohdan. Moni suomalainen suuntaa pääsiäisenä Lappiin nauttimaan viimeisistä hyvistä hiihtokeleistä ja kevättalven auringosta. Mökkeily on myös suosittua, sillä pitkä vapaajakso antaa mahdollisuuden viettää aikaa maaseudulla ennen kevään kiireitä. Ulkomaanmatkailu vilkastuu niin ikään pääsiäisen aikaan, kun perheet hyödyntävät pitkän viikonlopun matkustamiseen.

Pääsiäinen eri puolilla Suomea

Pääsiäisen viettotavat vaihtelevat alueittain. Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla pääsiäiskokkoperinne on erityisen elinvoimainen, ja rannikkokaupungeissa järjestetään yhteisiä kokkotilaisuuksia. Itä-Suomessa ja Karjalassa virpominen on perinteisesti ollut vahvinta, ja siellä myös ortodoksinen pääsiäisperinne näkyy ruokapöydässä pashan ja kulitšan muodossa. Pääkaupunkiseudulla pääsiäinen näkyy erityisesti kauppojen ja ravintoloiden erikoistarjonnassa sekä perheiden yhteisissä tapahtumissa.

Pääsiäinen nykypäivänä

Nykyaikana pääsiäinen yhdistää uskonnollisen perinteen ja kaupallisen kevätjuhlan. Kaupat täyttyvät jo helmikuussa suklaamunista ja pääsiäiskoristeista. Samalla kirkkojen pääsiäisjumalanpalvelukset keräävät edelleen runsaasti kävijöitä, ja moni perhe pitää kiinni vanhoista tavoista, kuten virpomisesta ja rairuohon kylvämisestä. Pääsiäinen tarjoaa suomalaisille kaivatun tauon talven jälkeen ja ensimmäisen selvän merkin kevään saapumisesta.

Lähteet:

Työaikalaki, Työ- ja elinkeinoministeriö, 1996, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605

Pääsiäisen vietto Suomessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, https://www.finlit.fi/

Aiheeseen Liittyvät Pyhäpäivät

Lue lisää muista Suomen pyhäpäivistä:

• Pitkäperjantai - Pääsiäistä edeltävä surujuhla ja virallinen pyhäpäivä
• Helatorstai - Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, 39 päivää pääsiäisestä
• Helluntaipäivä - Kevään suuri kristillinen juhla, 50 päivää pääsiäisestä