Pitkäperjantai – Suomen Juhlava Surujuhla

Pitkäperjantai on yksi Suomen tärkeimmistä kristillisistä juhlapäivistä ja ainoa kirkkovuoden surujuhla. Tämä pääsiäistä edeltävä perjantai on virallinen vapaapäivä, joka kerää suomalaiset kirkoissa hiljentymään ja muistelemaan Jeesuksen kärsimystä ja ristiinnaulitsemista. Päivä muodostaa yhdessä pääsiäissunnuntain ja toisen pääsiäispäivän kanssa pitkän nelipäiväisen viikonlopun.

Mikä on pitkäperjantai?

Pitkäperjantai on kristillinen pyhäpäivä, jota vietetään pääsiäistä edeltävänä perjantaina Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Se on kirkkovuoden ainoa surujuhla ja merkitsee hiljaisen viikon eli kärsimysviikon huippukohtaa.

Suomessa pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä ja osa pääsiäisen juhlakautta. Päivä on monille suomalaisille merkki kevään tulosta ja uuden kauden alkamisesta, vaikka sen kirkollinen sisältö keskittyy surumieliseen muistamiseen.

Pitkäperjantain ajankohta ja historia

Pitkäperjantain päivämäärä vaihtelee vuosittain, koska se on sidoksissa pääsiäissunnuntaihin. Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, minkä vuoksi pitkäperjantai voi osua aikaisintaan 20. maaliskuuta ja viimeistään 23. huhtikuuta.

Viimeksi pitkäperjantai oli maaliskuun 20. päivänä vuonna 1818 ja seuraavan kerran se osuu tälle päivälle vuonna 2285. Myöhäisin ajankohta, huhtikuun 23. päivä, oli viimeksi vuonna 1943 ja tulee seuraavan kerran vuonna 2038.

Pitkäperjantain vieton alku

Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuolemanmuistopäivänä tavataan historiallisista lähteistä 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa, jossa kristityt alkoivat viettää erityistä muistopäivää Golgatan tapahtumien kunniaksi.

Suomessa pitkäperjantai on ollut osa pääsiäisen viettoa siitä lähtien, kun kristinusko levisi Suomeen keskiajalla. Päivä oli aikoinaan ankara paastopäivä, jolloin pysyttiin kotona vakavana ja luettiin Raamatun sanaa.

Pitkäperjantain nimen alkuperä

Suomessa yleisesti käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanasta langa frigedæg. Pitkää ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Sitä on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa nimellä Long Friday.

Suomen ortodoksien käyttämä nimitys suuri perjantai vastaa unkarin, viron sekä useiden slaavilaiskielten samaa merkitseviä nimityksiä, kuten vironiksi suur reede. Ortodoksisen perinteen mukaan kyseessä on suuri päivä sovitustyön vuoksi.

Eri kielten nimitykset

Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan "good" vanhasta merkityksestä "pyhä". Hyvä-nimitys kuvastaa pitkäperjantain sanomaa, joka julistaa, että Kristus on kuollut meidän edestämme ja hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa.

Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan pyhäksi perjantaiksi, kuten ranskaksi Vendredi saint. Saksan kielen nimityksessä Karfreitag korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus – kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee surua.

Pitkäperjantain kirkollinen vietto

Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Musta on murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri. Pitkäperjantai ja sitä seuraava hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta.

Jumalanpalvelus luterilaisessa kirkossa

Luterilaisessa kirkossa pitkäperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista tai kellon- ja urkujensoittoa. Kirkkojen jumalanpalveluksissa viivytään ristin juurella ja seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan.

Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä. Tämä luo erityisen hiljentyneen tunnelman kirkkoon.

Kello 15 pidetään usein Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Tämä ajankohta vastaa Raamatun kertomusta, jonka mukaan Jeesus antoi henkensä yhdeksännellä tunnilla eli nykymittarilla kello 15.

Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus

Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Tämä jumalanpalvelus muistuttaa siitä, että Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Palveluksessa luetaan tekstejä Jeesuksen hautaamisesta ja viivytään odotuksen tunnelmassa.

Ortodoksinen perinne

Ortodoksisessa kirkossa suuri perjantai on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä, jolloin ei toimiteta eukaristiaa. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista.

Kello 14 pidetään Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa. Palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri.

Katolinen perinne

Pitkäperjantaina katolisissa kirkoissa vietetään iltapäivällä, yleensä klo 15, juhlallista jumalanpalvelusta Jeesuksen kärsimyksen muistoksi. Palvelukseen kuuluu Kristuksen kärsimyshistorian lukeminen Johanneksen evankeliumista, suuret esirukoukset kirkon ja maailman puolesta, ristin kunnioittaminen ja ehtoollinen, jossa jaetaan kiirastorstain messussa pyhitetty ehtoollisaine.

Päivä on tuhkakeskiviikon ohella toinen kirkon paasto- ja abstinenssipäivistä. Paastolla tarkoitetaan tässä yleensä lähinnä ruoka-annoksen koon tai lämpimien aterioiden määrän vähentämistä.

Pitkäperjantain perinteet Suomessa

Pitkäperjantai oli aikoinaan ankara paastopäivä, jolloin suomalaiset pysyivät kotona vakavana ja lukivat Raamatun sanaa. Tulta ei saanut sytyttää lieteen, joten tarjolla oli vain kylmiä ruokia.

Ruokaperinteet

Perinteisiä pitkäperjantain ruokia olivat kylmänä nautittavat ateriat, kuten kapakalaa, hapanta leipää ja mämmiä. Maito- ja lihatuotteet olivat kiellettyjä, ja ruokailu tapahtui vasta auringon laskun jälkeen.

Mämmi sopi erinomaisesti pitkäperjantain ateriaksi, koska päivä oli liian pyhä ruoanlaittoon. Kylmänä syötävä mämmi oli käytännöllinen vaihtoehto ankarana paastopäivänä. Suomessa mämmin juuret menevät ainakin 1100-1200-luvulle, jolloin Hämeessä ja eteläisessä Suomessa valmistettiin ruismaltaista ja ruisjauhoista keitettyä ja imellytettyä puuroa.

Alunperin mämmiä on syöty pääsiäistä edeltävän paaston aikaan, koska sen laksatiiviset ominaisuudet yhdistettiin puhdistautumiseen. Varhainen versio mämmistä oli keitetty, imelä ruisjauhopuuro. Myöhemmin mämmiä ryhdyttiin maustamaan pomeranssinkuorella ja muilla mausteilla.

Pitkäperjantain hiljaisuus

Pitkäperjantai oli aikoinaan todellinen hiljentymisen päivä. Kiirastorstaina ei saanut kehrätä eikä jauhaa, ja myös leipomista vältettiin. Pitkäperjantaina pysyttiin kotona ja keskityttiin hengelliseen pohdiskeluun.

Pitkäperjantai ei ollut aina lapsille suotuisa päivä. Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Tämä ankara perinne on kuitenkin aikoja sitten päättynyt.

Hiljainen viikko ja pitkäperjantai

Pitkäperjantai kuuluu hiljaiseen viikkoon, joka alkaa lauantaina kello 18 ennen palmusunnuntaita. Hiljaisen viikon päivien nimitykset suomalaisessa kansanperinteessä ovat yhdistelmä kristillisiä ja maatalousyhteiskunnan työelämään liittyviä aineksia.

Hiljaisen viikon päivät

Hiljaisen viikon päivät ovat:

• Palmusunnuntai
• Malkamaanantai
• Tikkutiistai
• Kellokeskiviikko
• Kiirastorstai
• Pitkäperjantai
• Lankalauantai (hiljainen lauantai)

Sitä edeltävää päivää kutsutaan kiirastorstaiksi ja seuraavaa lankalauantaiksi tai hiljaiseksi lauantaiksi. Lankalauantain nimelle ei löydy perinteistä johtuvaa selitystä, vaan se tulee ruotsinkielisestä sanasta lång.

Kiirastorstain merkitys

Kiirastorstain messua vietetään Jeesuksen viimeisen ehtoollisen muistoksi. Toinen keskeinen aihe on "Kristus palvelijana", koska Jeesus pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat. Messun aikana kirkossa palavat 12 apostolin kynttilää ja niiden keskellä yksi Kristus-kynttilä.

Kynttilät sammutetaan yksi kerrallaan, viimeiseksi jää palamaan ainoastaan Kristus-kynttilä. Tämän jälkeen alttari peitetään mustaan ja näin valmistaudutaan pitkäperjantain suruun.

Pääsiäisperinteet ja pitkäperjantai

Pitkäperjantai on osa laajempaa pääsiäisen juhlakautta, johon liittyy monia suomalaisia perinteitä. Vaikka pitkäperjantai itsessään on hiljainen ja surumielinen päivä, pääsiäisviikko tuo mukanaan myös iloisempia perinteitä.

Virpominen

Itä-Suomessa ja Karjalassa perinteeseen kuuluu virpominen palmusunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen matkan ja palmunlehvätervehdysten muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.

1980-luvulta lähtien koko Suomessa on yleistynyt virpomis- ja noitaperinteen yhdistyminen, jossa pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina saaden heti palkkioksi makeisia tai vastaavaa.

Pääsiäisnoidat

Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja. Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle.

Uskottiin myös, että pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus on pienimmillään ja silloin noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Siksi pääsiäislauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja.

Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä ja palmusunnuntain virpomisperinnettä.

Pääsiäiskokkoja

Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleen pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan.

Pitkäperjantai vapaapäivänä

Pitkäperjantai on Suomessa virallinen vapaapäivä. Yhdessä pääsiäissunnuntain ja toisen pääsiäispäivän eli pääsiäismaanantain kanssa se muodostaa nelipäiväisen viikonlopun, joka monille merkitsee vuoden ensimmäistä pitkää lomaa.

Vapaapäivän käytännöt

Pitkäperjantaina monet liikkeet, museot ja ravintolat ovat suljettu. Julkinen liikenne voi olla rajoitettua. Päivä on varattu kirkossa käymiselle, perheen kanssa olemiselle ja hiljentymiselle.

Vaikka pitkäperjantai on pääasiassa uskonnollinen juhla, se tarjoaa myös vapaapäivän, jolloin monilla on mahdollisuus viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa. Monet suomalaiset käyttävät pitkän viikonlopun matkustamiseen tai mökkeilyyn.

Kirkolliset tilaisuudet

Suomalaisissa kirkoissa järjestetään pitkäperjantaina erityisiä jumalanpalveluksia, joissa luetaan Raamatun tekstejä ja veisataan virsiä, jotka liittyvät Jeesuksen kärsimykseen. Kirkolliset seremoniat, kuten pitkäperjantain saarna ja virret, ovat tärkeä osa juhlaa.

Monet suomalaiset osallistuvat kirkollisiin palveluksiin pitkäperjantaina, vaikka eivät muulloin kävisikään kirkossa. Päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä ja pohtia elämän syvällisiä kysymyksiä.

Pääsiäismusiikki ja pitkäperjantai

Pääsiäisviikolla järjestetään konsertteja, joissa esitetään erityisesti klassista uskonnollista musiikkia. Konsertit pidetään useimmiten kirkoissa ja niissä esitetyt teokset on laadittu usein pääsiäistä varten.

Tunnetuin pääsiäisen aikaan esitettävä musiikkiteos on Johann Sebastian Bachin Matteus-passio ja Johannes-passio. Nämä monumentaaliset teokset kuvaavat Kristuksen kärsimystarinaa ja sovitustyötä. Passion musiikki kuvaa kärsimystä ja toivoa.

Pitkäperjantaina monet kuorot ja orkesterit esittävät näitä passioita sekä muita Jeesuksen kärsimykseen liittyviä teoksia ympäri Suomen. Musiikki auttaa kokemaan pitkäperjantain sanoman syvällisesti.

Pitkäperjantain merkitys nykypäivänä

Pitkäperjantai säilyttää merkityksensä suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka uskonnollinen sitoutuminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä ja hiljentää mieli keskellä kiireistä arkea.

Monille suomalaisille pitkäperjantai merkitsee ennen kaikkea vapaata päivää ja pitkän viikonlopun alkua. Päivä on mahdollisuus viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, nauttia pääsiäisen herkkuja ja iloita kevään tulosta.

Pitkäperjantai ja kevät

Pitkäperjantai osuu aikaan, jolloin talvi väistyy ja kevätaurinko saa luonnon heräämään. Pääsiäinen on kevään juhla, joka yhdistää kristillisen ylösnousemuksen sanoman luonnon uudistumiseen.

Vaikka pitkäperjantai itsessään on surumielinen päivä, se kantaa mukanaan toivon lupauksen. Pimeyden ja kuoleman jälkeen tulee valo ja uusi elämä. Tämä sanoma resonoi erityisen voimakkaasti keväällä, kun luonto herää talviunesta.

Pitkäperjantai ja paastonajan päättyminen

Perinteisesti pitkäperjantai kuului 40 päivää kestäneeseen paastonaikaan, joka alkoi laskiaissunnuntain jälkeisenä tuhkakeskiviikkona. Tämän Suuren paaston tarkoituksena oli valmistautua pääsiäiseen.

Suomen kielen sana "pääsiäinen" viittaakin paastosta pääsemiseen. Paastonaika oli käytetty Kristuksen kärsimystien muistelemiseen ja hänen kuolemaansa valmistautumiseen.

Nykyajan luterilaisessa kirkossa ei juurikaan enää tehdä perinteisiä ruokapaastoja, mutta erilaiset ekopaastot ovat kasvattaneet suosiotaan. Ekopaastoissa pyritään elämään ekologisemmin eli esimerkiksi vähennetään autoilua tai syödään vähemmän lihaa.

Lähteet:

Pitkäperjantai, Wikipedia, 10.4.2004, https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitkäperjantai

Pääsiäinen, Wikipedia, 10.4.2004, https://fi.wikipedia.org/wiki/Pääsiäinen

Pitkäperjantai, Kirkkovuosikalenteri, 20.8.2021, https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/pitkaperjantai/

Aiheeseen Liittyvät Pyhäpäivät

Lue lisää muista Suomen pyhäpäivistä:

• Helatorstai - Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, joka juhlitaan 40 päivää pääsiäisen jälkeen
• Helluntaipäivä - Kevään suuri kristillinen juhla, joka juhlitaan 50 päivää pääsiäisen jälkeen
• Loppiainen - Joulun päättäjäisjuhla ja virallinen pyhäpäivä